I'm Leavin' on a Jet Plane

All my bags are packed I'm ready to go!

Noh itse asiassa ei aivan. Oikeastaan en ole vielä aloittanutkaan. Siivonnutkaan en ole vielä. Tuliaisetkin ostamatta. Kavereillekaan en ole vielä sanonut hei hei... Ai miten niin mun on vaikea päästää tästä vuodesta irti? Kaikesta jumalattomasta kitinästäni huolimatta olen viihtynyt todella hyvin ja Helsingin ykkössija suurena rakkautenani on hieman vaarassa. Berliini on, rakkaan ystäväni Neiti E:n sanoin: "Maailman mahtavin kaupunki". Ainostaan meren puuttuminen Berliinistä pitää pikkuisen Itämeren helmeni vielä hieman lähempänä sydäntäni.

Vaikka alun listani muuta antaakin odottaa, niin olen oikeasti hoitanut myös asioitani kuntoon. Tänään minusta tuli taas virallisesti helsinkiläinen, tai ainakikaan en enää ole Berliinin asukas. Ich bin kein Berliner... Kaupunkikäytöstapani sen sijaan ovat vihdoin saavuttaneet paikallisen töykeyden ja tärkeilemisen tason. Rivakalla kädenliikkeellä hätistin turisteja pois liian läheltä bussin ovia, että joskus vielä oltaisi päästy liikenteeseenkin. Kaveri nayroi vieressä ja kertoi kuinka ylpeä hän oli paikallisten tapojen omaksumiskyvystäni. Luulen kuitenkin, että en ole kaupungin ainoa asukas, jota tämä jatkuva S-Bahnin kriisi (300 vaunua pois käytöstä = ei liikennettä Ostbahnhofin ja Zoon välillä) hieman rassaa. Bussit ovat aivan turvoksissa ja varsinkin linjojen 100 ja 200 käyttäminen on täydellinen itsemurha. Arvatkaa vaan millä linjoilla minä joudun koululle kulkemaan... Viimeisenä turistitoimenani aion tänään käydä Reichstagin lasikuvussa maisemia töllöttelemässä. Sinne menen kyllä jalan...

Tänään sanoin irti myös pankkitilini ja printtasin lentoliput. Paluu alkaa tuntua väistämättömältä... Onneksi tänne kuitenkin pääsee takaisin. Eikö?

'Cause I'm leavin' on a jet plane
Don't know when I'll be back again

LKK

And Now the End is Near...

Rakkahat. Viimeinen viikkoni Berliinissä on alkanut aurinkoisissa merkeissä. Sain viimein palautettua jo lähes viikon valmiina olleen hausarbeittini ja kytkökseni Humboldt Universitätiin ovat kovaa vauhtia katkeamassa. Hyvä niin ;) Ei sillä, että en olisi tämän vuoden aikana oppinut koulussa mitään, vaan sillä että kyllä heinäkuun puolivälissä on jo loman aika. Ilmasto on myös tajunnut koulujen loppumisen ja hemmottelee meitä mukavilla helteillä. Kiitos kasvihuoneilmiölle!

Kulunut vuosi on ollut varsinkin näin koulun kannalta ihanaisia onnistumien kokemuksia, mutta toisaalta taas sitten hammasten kiristelyä täynnä. Saksalainen järjestelmä keskusteluineen ja pitkine Hausarbeitteineen ei välttämättä ole Helsingin yliopiston massaluentoihin tottuneelle se paras mahdollinen, mutta olenpahan ainakin oppinut kirjoittamaan tekstejä määräajassa ja keskustelemaan aiheesta kuin aiheesta luokan edessä. Toisin sanoen jaskan jauhamisen taito (sekä suullisen että kirjallisen) on kasvanut roimasti. Että kiitokset vaan Humboldtille! Kaiken kaikkiaan vuosi on ollut hyvä kokemus ihan koulunkin kannalta ja saatanpa tästä lähtien avata suuni jopa Suomessa luennoilla. Varokaa vaan. Muutun aikuisopiskelijaksi. Haha!

Loppuviikon lomailussa on luvassa lisää rantailua ja uintia (säiden salliessa), ja jos tulee vettä, niin sitten kierrän kaikki vielä näkemättä olevat Berliinin museot, joita muuten on kaupungissa enemmän kuin mahdollisia sadepäiviä vuodessa eli valinnanvaraa riittänee. Listallani on ainakin kivikovaksi kokemukseksi hehkutettu asioiden museo. Mahtanee olla aika helmi. Tämän aarteen lisäksi vielä jokunen kapakka ja ravintola on juomatta ja syömättä, eli tekeminen ei varmsti lopu kesken. Tässä kaupugissa se liene muutenkin mahdotonta...

Bis bald!
LKK

Hämmentäviä.

Kaupungiissa tapahtuu hämmentäviä:

Kävin sunnuntaina katsomassa The Producers -musikaalin. Oli todellakin kevätaikaa Hitlerille... Tuskin olen koskaan nauranut niin paljon teatteriesityksessä. Berliiniin suuntaavat saksankielentaitoiset huomio! Liputkin maksavat opiskelijoille vain 22 euroa. Rahan ja vaivan arvoista ehdottomasti.

Torstaina olemme matkaamme laulamaan karaokea. Eikä mitään Sir Kippis -karaokea, vaan ihan sellaista aitoa koppiversiota a la Lost in Translation. Minä, ystäväni, ruokaa, huone ja paljon, paljon mauttomia biisivalintoja. Should be good!

Koko kaupunki on täynnä Jehovan todistajia. Oikeasti täynnä. "Pysy valveilla" lukee tyyppien lapuissa noin jokaisella maailman kielellä. Myös suomeksi. Tämä jos mikä on hämmentävää!

Näitä märehtiessä,
LKK

25 kiloa kevyempi.

Joo ei huolta. En ole päässyt laihtumaan. Das Bier ja vaimonsa die Wurst pitävät kyllä siitä huolen. Eilen lähti vanhempien matkassa vain iso, ylipainoinen laukku Suomeen täynnä ihanaisia tavaroitani. Tänne Berliiniin jäikin vain säälittävän pieni kokoelma rakkaimpia rättejä. Näillä on nyt sitten pärjättävä viimeiset viikot.

Kammottaa muuten ajatella kuinka nopeasti aika on kulunut. Vastahan pari kuukautta sitten saavuin tänne nahkahousujen maahan (joka tarkemmin tarkasteltuna osoittautuikin hyvin lederhosettomaksi. niitä nähdäkseen pitää matkata Baijeriin...), mutta tarkemmin miettiessäni huomaankin syyskuusta kuluneen jo melkein kymmenen kuukautta. Mitä näistä kuukausista on jäänyt käteen? Kysyn vaan. Niin noh, sitä arvioin sitten vasta ehkä tulevissa postauksissa, sillä mieleni ei vielä suostu myöntämään, että olisi jo vaihtovuoden tilinpäätöksen aika. Pirulauta! Tässähän on vaikka kuinka monta viikkoa jäljellä ja mikä huolestuttavampaa niin monia asioita vielä näkemättä, tekemättä, kokematta, haistamatta ja maistamatta. Seuraavassa lyhyt listaus loppuajan suunnitelmistani, tai ainakin osasta niistä:

Currywurst
En ole vieläkään tätä paikallista erikoisuutta maistanut, mutta pakko kai se on taipua ennen kuin palaan kotoisen HK:n blöön pariin (ihan kun sitäkään söisin). Curry-makkaran ongelmana on vain se, että en a) pidä ketsupista ja b) makkara on pahaa.

Berghain!!!!!
Jos ei tähän teknoluolaan ja Saksan kuuluisimpaan klubiin saa itseään vuoden aikana raahattua niin voi sitten kyllä hävetä ihan rauhassa koko loppuelämänsä jonkun sedulan jonossa samalla kuin valkoisten käsilaukkujen koristamat kyynärpäät tökkivät minua sivummalle VIP-jonon liepeiltä. Kuinka masentavaa palata Helsingin klubiskeneen. Voisiko joku vinkata Sepolle, että voisi ihan rauhassa siirtää kaikki bisneksensä sinne Thaikkuihin. Pitikö sen Hakakin vielä mennä ostamaan? Kaikkiko sen on saatava? Niinkö! Miksi tämän annetaan tapahtua! Miksi YK sallii tällaisen?

Hönow
Puoli tuntia keskustasta metrolla ja simsalabim, olet maalla! Maalla on lehmiä.

Weißensee
Klassinen DDR:n nuorten uimapaikka.

Eksoottiset keittiöt
Berliinissä on tarjolla makuja maailman jokaisesta kolkasta: lähi-idän keittiötä, Afrikan makuja Saharan eteläpuolelta, Euroopan kokkausmaat (+ Norja), aasialaista on vedetty niin, ettei kuulkaa nuudelit ja riisi enää paljon uppoa... Kaikkea mahdollista. Monissa on jo syöty, mutta ah niin moni on vielä kokematta.

Pimeä ravintola
Ruokailua täysin säkkipimeässä. Saattaapi olla hankalaa. Jos ette usko, niin katsokaa Rock of Love 2:n tuotantokaudelta todisteet. Täydellinen esimerkki muuten siitä, miten pimeässä ruokaillessa EI tule käyttäytyä.

Loputtomasti baareja, kahviloita, teattereita... Vuosi ei todellakaan riitä tämän kaupungin kokemiseen.

Nyt onkin jo kiire suorittamaan...

Tschüssi,
LKK

PS: Olen männäviikkoina nähnyt todella paljon hiiriä. Ne on aikaa kivoja.

St. Christopher's Street Day

Tässä lupaamiani kuvia Berliinin St. Christopher's Street Day:n paraatista. En ole koskaan nähnyt noin paljon ruskettunutta ihoa tai vatsalihaksia. Suosikeiksini nousivat kuitenkin Star Trek -pojat. Tietysti!

JA!

Ja jäätelö! Miten mä saatoin unohtaa jäätelön. Se on herkullista ja ennen kaikkea halpaa. Pallo maksaa max 2e. Ja usein se on vielä paljon paljon halvempaa. Esim. Friedrichshainista saa maailman parasta jugurttijäätelöä 0,80e pallo ja toinen puoti myy bio- ja vegaanijädeä. Parasta kaikessa on se, että töttöröitä saa ostaa aamutunneille asti. Kokeilkaapa joskus kebabin sijaan jädeä klo 04.00. Herkullista!

LKK

Huh!

Mamma mia, siis nyt on kuuma. Viikko sitten vielä kitisin, kun pitää takkia kesäkuussa käyttää, mutta se on kuulkaa se takkikausi nyt kertaheitolla ohi. Täällä on niin kuuma, että tänne meinaa pakahtua. Seuraavassa esittelen kaupunkilaisten suosimia tapoja selvitä näistä muutamista kuumottavista viikoista kunnialla:

Rantabaarit
Spreen rannoille on kesän aikana noussut useita hiekalla ja rantatuoleilla koristeltuja ravitsemuslaitoksia. Siellä kelpaa siemailla kylmiä drinkkejä tai vaan ihan limua. Hiekkaa kulkeutuu mukavasti myös kotiin, joten voisin oikeastaan laittaa pystyyn oman kapakkani.

Biergarten
Lehmuksen vilpoisessa varjossa kelpaa pitkien pöytien ääressä siemailla keveästi kuplivaa olutta myöhään yöhön.

Puistot
Berliini on täynnä toinen toistaan vihreämpiä puistoja. Siitä vain valitsemaan omaa suosikkia.

Badeschiff
Tämä on vielä kokeilematta, mutta olen kuullut tarinaa kelluvasta uima-altaasta keskellä Spree-jokea. Omien nettisivujensa mukaan Badeschiff on kaupungin viilein tapaamispaikka. Saapa nähdä. Raporttia seuraa myöhemmin.

Freiluft Kino
Unohda tunkkaiset elokuvasalit ja nauti pimeistä kesäilloista elokuvan parissa. Jossain vaiheessa iltaa hellekin jo helpottaa.

Wannsee, Weißensee... kaikki järvet
Kaupungissa ja sen ympärillä on kiitettävä määrä uimakelpoisia järviä, ja yleensä rapakon rannalta löytyy myös kunnon uimaranta. Joillekin rannoille on pieni sisäänpääsymaksu, joka sitten takaa puhtaan rannan ja toimivat vessat.

Koulun boikotointi (teoreettisesti siis)
Kuka ihan oikeasti on keksinyt tän saksalaisen lukukausijärjestelmän? Maaliskuussa kun sataa ja on kylmä opiskelijoilla on kuukauden tauko ja sitten heinäkussa painetaan luennoille heppoisissa hepeneissä mittarin paukkuessa päälle kolmekymmentä. DDR:n aikaiset ilmastointijärjestelmät toimivat lisäksi hyvin epävakaisesti, joten luokkien lämpötilat nousevat välillä täysin sietämättömiksi. Tuossa männäviikolla meinasi raskaana oleva saksanopettajani ottaa lukua, kun happi oli imetty ilmasta jo viimeiseen pisaraan. Ei kuulkaa hyvä heilu, niillä luennoilla. Voisiko joku opiskelijayhdistys puuttua tähän epäkohtaan? Ei siellä kukaan mitään pysty oppimaan. Syytän huonoista oppimistuloksistani ja arvosanoistani ilmastonmuutosta!

Yökyöpeli
Aina voi juhlia aamuun asti, että tuleekin oikeastaan nukuttua koko kuumimman ajan yli. Illalla sitten ilman viiletessä uudestaan radalle.


Näillä eväin,
LKK