25 kiloa kevyempi.

Joo ei huolta. En ole päässyt laihtumaan. Das Bier ja vaimonsa die Wurst pitävät kyllä siitä huolen. Eilen lähti vanhempien matkassa vain iso, ylipainoinen laukku Suomeen täynnä ihanaisia tavaroitani. Tänne Berliiniin jäikin vain säälittävän pieni kokoelma rakkaimpia rättejä. Näillä on nyt sitten pärjättävä viimeiset viikot.

Kammottaa muuten ajatella kuinka nopeasti aika on kulunut. Vastahan pari kuukautta sitten saavuin tänne nahkahousujen maahan (joka tarkemmin tarkasteltuna osoittautuikin hyvin lederhosettomaksi. niitä nähdäkseen pitää matkata Baijeriin...), mutta tarkemmin miettiessäni huomaankin syyskuusta kuluneen jo melkein kymmenen kuukautta. Mitä näistä kuukausista on jäänyt käteen? Kysyn vaan. Niin noh, sitä arvioin sitten vasta ehkä tulevissa postauksissa, sillä mieleni ei vielä suostu myöntämään, että olisi jo vaihtovuoden tilinpäätöksen aika. Pirulauta! Tässähän on vaikka kuinka monta viikkoa jäljellä ja mikä huolestuttavampaa niin monia asioita vielä näkemättä, tekemättä, kokematta, haistamatta ja maistamatta. Seuraavassa lyhyt listaus loppuajan suunnitelmistani, tai ainakin osasta niistä:

Currywurst
En ole vieläkään tätä paikallista erikoisuutta maistanut, mutta pakko kai se on taipua ennen kuin palaan kotoisen HK:n blöön pariin (ihan kun sitäkään söisin). Curry-makkaran ongelmana on vain se, että en a) pidä ketsupista ja b) makkara on pahaa.

Berghain!!!!!
Jos ei tähän teknoluolaan ja Saksan kuuluisimpaan klubiin saa itseään vuoden aikana raahattua niin voi sitten kyllä hävetä ihan rauhassa koko loppuelämänsä jonkun sedulan jonossa samalla kuin valkoisten käsilaukkujen koristamat kyynärpäät tökkivät minua sivummalle VIP-jonon liepeiltä. Kuinka masentavaa palata Helsingin klubiskeneen. Voisiko joku vinkata Sepolle, että voisi ihan rauhassa siirtää kaikki bisneksensä sinne Thaikkuihin. Pitikö sen Hakakin vielä mennä ostamaan? Kaikkiko sen on saatava? Niinkö! Miksi tämän annetaan tapahtua! Miksi YK sallii tällaisen?

Hönow
Puoli tuntia keskustasta metrolla ja simsalabim, olet maalla! Maalla on lehmiä.

Weißensee
Klassinen DDR:n nuorten uimapaikka.

Eksoottiset keittiöt
Berliinissä on tarjolla makuja maailman jokaisesta kolkasta: lähi-idän keittiötä, Afrikan makuja Saharan eteläpuolelta, Euroopan kokkausmaat (+ Norja), aasialaista on vedetty niin, ettei kuulkaa nuudelit ja riisi enää paljon uppoa... Kaikkea mahdollista. Monissa on jo syöty, mutta ah niin moni on vielä kokematta.

Pimeä ravintola
Ruokailua täysin säkkipimeässä. Saattaapi olla hankalaa. Jos ette usko, niin katsokaa Rock of Love 2:n tuotantokaudelta todisteet. Täydellinen esimerkki muuten siitä, miten pimeässä ruokaillessa EI tule käyttäytyä.

Loputtomasti baareja, kahviloita, teattereita... Vuosi ei todellakaan riitä tämän kaupungin kokemiseen.

Nyt onkin jo kiire suorittamaan...

Tschüssi,
LKK

PS: Olen männäviikkoina nähnyt todella paljon hiiriä. Ne on aikaa kivoja.