Huvittelua alle femmalla.

Kävipä ilmi, että Berliinissä voi pitää hauskaa halvalla. Lähes ilmaiseksi. Nyt en edes viittaa siihen, että paria euroa vilauttamalla saa eteensä kylmää hohkaavan tuopillisen kuningasten nektaria, vaan siihen kuinka hullun halpoja kaikki kulttuuririennot ovat, jos hieman kikkailee. Ja sehän me osataan...

Annan esimerkkeinä kaksi tapausta, joita voitte sitten itsekin käyttää hyväksenne kun tulette tänne maksanrippeitänne tuhoamaan.

1) Museot:
Kaikki kaupungin omistuksessa olevat museot (joita on muuten muutama) ovat tortaisin ilmaisia; osa kahdestatoista kuuteen ja osa vastaavasti kuudesta kymmeneen. Tostaisin museoissa on myös ilmaispäivän takia pidennetyt aukioloajat, että kaikki varmasti ehtivät kulttuuriaarteista nauttimaan. Kaikissa museoissa, siis myös yksityisissä, on lisäksi muina päivinä reippaat opiskelija-alennukset, joten huvin hinnaksi kertyy pahimmillaan neljä-viisi euroa. Parasta kuitenkin on se, että opiskelijatodistukseksi kelpaavat niin kansainväliset ISIC:it kuin ihan kotomaiset, suomeksi opiskelijastatusta julistavat kortit. Oikeastaan varmaan riittää se, että näyttää alle viisikymppiseltä, koska museon kassan tätejä ja setiä ei taida kauheasti kiinnostaa.

Toinen vinkkini räjäyttää takuulla kaikkien pikkuporvareiden sielut... Huveja rahvaalle!

2) Ooppera, baletti, konsertit ja teatterit:
Berliinissä on kolme oopperaa, pari balettia, muutama kova klassinen orkesteri ja lukemattomia teattereita. Kaikkiin näihin saa etukäteen ostettua suhteellisen kovahintaisia (ok, ehkä ei Suomen hintoihin verrattuna) lippuja, että voi sitten hyvällä omalla tunnolla vetää sen iltapuvun päälle ja esittää koko illan hienoa ihmistä. Toinen vaihtoehto on kuitenkin huomattavasti kukkaroystävällisempi ja tarjoaa oikein kilpailukykyisen illanviettovaihtoehdon esimerkiksi paskaan Hollywood-leffaan verrattuna. Tuntia tai puolta ennen näytöksen alkua myydään halvempia paikkoja opiskelijoille tai erityisen Classic Cardin omistajille. Kortti maksaa 15 euroa ja on voimassa vuoden. Sillä saa sitten aina tuntia ennen h-hetkeä ostettua kaikkia jäljellä olevia paikkoja kympillä. Opiskelijapaikat myydään puoli tuntia ennen esiripun aukeamista ja hinta on samaiset kymmenen euroa. Varsinkin arki-iltaisin tikettejä saattaa saada todella hyvillekin paikoille.

Todelliselle sniiduilijalle tarjoaa unelmaratkaisun kuitenkin Staatsoper Unter den Lindenillä. Niin sanottuja kuuntelupaikkoja myydään kahdeksalla eurolla, mutta opiskelijoille hinta on vaivaiset neljä (4) euroa. Paikat ovat luonnollisesti kehnohkoja ja kolmannen parven reunassa, mutta hieman kikkailemalla lavasta näkee helposti 80-90%. Ja ääntähän sinne on menty kuuntelemaan. Cosi fan Tutten näin perjantina nähtyäni, voin suositella tätä rahvaan ratkaisua lämpimästi. Kyllä esityksestä nauttii kaksin verroin kuin tietää säästäneensä kymppejä. Maistuu se väliajan viinikin näin makoisammalle.

Huomaatte varmaan, että rahat alkaa olla sankarimatkaajalla lopussa. Onneksi on veronpalautukset ;)

Lieben Gruß,
LKK