Kaksi viikkoa "lomaa" takana ja saldona aika vähän toimintaa. Oikeastihan meillä on meneillään lukukausien välinen tauko, jolloin kaikki ahkerat pikku opiskelijat kirjoittavat hiki hatussa Hausarbaittejaan. Kaikki paitsi Erasmus-ystävämme. Suurin osa maisteriopintoja tekevistä saksalaisista vääntää tällä hetkellä kahta tai kolmea 10-25 sivuista kirjoitustyötä erinäisistä aiheista. Itselläni on yksi edessä ja aloitetuksi en vain saa. Lisäksi saksa on aivan tarpeettoman vaikeaksi tehty kieli. Ärsyttää, ahdistaa, mutta eniten *ituttaa tämä oma saamattomuus. Onneksi löydän helpotuksen tuskaan oluesta ja televison laatusarjoista. Harmillisesti tämä toiminta ei kuitenkaan edistä kirjoitettujen sivujen määrää...
No mutta, olen minä myös jotain ehtinyt tekemään. Muistatteko vielä ysäritähti Robynin? En minäkään muistanut ko. laulajatarta ennen kuin ystäväni Herra Ee latasi sitä podilleni joululomalla. Uusi tuotanto on rajattomasti parempaa kuin vanha ja tästä innostuneena olimme neiti Peen kanssa Robynin keikalla Postbahnhofilla viime perjantaina. Keikkaa lykättiin viikolla sairasrtumisen vuoksi, mutta hyvää kannattaa odottaa. Saksalainen fanikanta oli yllätävät innostunutta ja vannoutunutta, mutta todellinen pohjoismaalainen pitkän linjan fanitus pääsi oikeuksiinsa vanhan kunnon "Show Me Love" hitin pärähtäesä soimaan uutena ja jokseenkin modernisoituna versiona. Laulun äänenvoimakkuudesta päätellen, emme olleet ainoat Suomi-Ruotsi -akselilta paikalle saapuneet katsojat. Saksalaiset nyt eivät tämän päälle ymmärtäneet yhtään mitään.
Hullujen urheilulajien kehittelyssä sen sijaan saksalaiset yltävät lähes eukonkannon tasolle. Ehkä hieman ylikin. Täällä on viime päivinä pauhattu kaikkialla Wokin MM-kisoista . Kyse ei siis todellakaan ole kokkauksesta, vaan saksalaisten innovaatiosta laskea pimpatuilla wokkipannuilla kelkkarataa alas. Lajissa kilpaillaan sekä yksilötasolla, että joukkueina. Tapahtuma kerää vuosittain käsittämättömän määrän katsojia ja vielä käsittämättömämmän määrän kilpailijoita. Parhaat laskijat ovat tunnettuja hahmoja ja ilmeisesti kisaan ei todellakaan valmistauduta kieli poskessa vasemmalla kädellä, vaan tuotekehittelyyn ja treenaukseen käytetään paljon aikaa ja vielä enemmän rahaa. Kännykän heitto on tämän toiminnan rinnalla aika tylsä laji.
Tämän viikon postauksen jälkeen saattaa muuten seuraavassa päivityksessä kestää hieman. Olen lähdössä lauantaina Saksaa kiertämään ja palaan Berliiniin kotitehtäväni pariin vasta puolentoista viikon kuluttua. Matka suuntaa ensin vanhan ystäväni neiti Ceen luokse Esseniin ja sieltä Kölnin kautta Baijerin helmeen Müncheniin. Matkalla olisi tarkoitus piipahtaa myös mahtavassa Neuschwansteinin linnassa. Hurraa!
Matkan tarkoitushan on oikeasti yksinomaan paronin metsästäminen aviomieheksi. Kreivikin käy. Pääasia, että saan vain metsästyshaukkaharrastukseni aloitetuksi. Sen takiahan oikeastaan Saksaan lähdinkin vaihtoon. Berliinissä näitä jalosukuisia linnan omistajia vaan on harmittavan vähän likenteessä... Pitää siis mennä merta edemmäs kalaan.
Tschüssie,
LKK
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti