Kesä!

Hullu tahti nyt näissä postauksissa.... Mutta joo, Leute! Arvatkaa mitä? Tänne on saapunut kevään sijasta suoraan kesä. Kauan kärsimäni saksalainen suoruus on osoittanut hyvät puolensa ja hypännyt suoraan tuon koirankakalta haisevan ja täysin turhan välivuodenajan yli. Viime viikon alussa avasin terassikauden ja jäätelökauden samassa, kun kaupunkiin saapuneen neiti Ällän kanssa herkuttelimme Hägen Dazin terassilla. Voi tätä elämää. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja takkiin meinasi tukehtua. Varsinainen kesäkausi saatiin kuitenkin käyntiin lauantaina, kun olimme suurella porukalla Friedrichshainin Volksparkissa grillailemassa. Shortseissa ja T-paidassa kelpaa kalkkista ihoaan kärvennellä näin jo huhtikuun alussa, kun asteita on mittarissa parikymmentä. Alkuviikolla oli rapiat 22 astetta. Saksassa tapahtuu muuten sama ilmiö, kuin Suomessa kesän tehdessä tuloaan. Ihmiset kärvistelevät heti kun kykenevät terassilla vaikka sitten vilttien suojassa ja lapaset kädessä. Selkeä asennemuutos on myös nähtävissä. Ihmiset hymyilevät enemmän ja vaikuttavat kaikin puolin muutenkin helpottuneilta siitä, että pitkä talvi on vihdoin jätetty historian hämäriin. Kummallista kuinka talven olemassaolo ikään kuin unohtuu auringon mollottaessa siniseltä taivaalta. Ai mikä kaulaliina?

Berliini on muuten erittäin hyvä pussukkakaupunki. Sen lisäksi, että julkijuopottelu on laillista, on se myös kaupungin tukemaa toimintaa, sillä ihan keskustastakin löytyy useita puistoalueita, jotka nuori väki valtaa omikseen heti kesän kynnyksellä. Lisäksi tietysti jokaisen puiston nurkalla on pari kolme kilpailevaa spätkaufia tarjoamassa ravinteita janoisille auringonpalvojille. Erityisesti Rosenthaler Platzin liepeillä olevassa puistossa on bileet käynnissä perjantaista sunnuntaihin. Oikeastaan varmaan koko viikon…

Tänä viikonloppuna sain myös ensimmäisen kerran aikaiseksi käydä Mauerparkin kirpputorilla sitä roinan määrää ihmettelemässä. Seasta löytää kyllä helmiäkin, jos on aikaa ja ennen kaikkea, jos hermot kestävät sitä ihmispaljouden määrää. Mukaan tarttui vanha musta nahkalaukku bilekäyttöön (3e!) ja Barbien-kengistä tehdyt korvikset, jollaisia olen himoinnut jo jonkin aikaa. Eniten tarjolla oli jos jonkun näköisiä ja kokoisia vintage-aurinkolaseja. Löysimme myös kaupan, joka myy vanhoja ja kunnostettuja pokia, mutta hinnat olivat pikkuisen turhan korkeita. En ajatellut maksaa imagolaseistani reippaasti päälle sataa euroa. Täytyy sitä nyt pystyä näyttämään älykkäältä halvemmallakin. Hitto soikoon, sillä hinnallahan sitä jo oikeastikin sivistäisi itseään ja nostaisi ÄO:n sille tasolle, että sen täytyisi jo loistaa uloskin päin.

Älykkyydestä puheen ollen, olen vihdoin saanut Hausarbeittini valmiiksi. Se sujui lopulta kivuttomammin kuin olin kuivitellut, mutta oli siinä silti ihan tarpeeksi pukertamista tällaiselle perilaiskalle Erasmukselle. Saa nähdä kuinka paljon muutoksia joudun vielä tekemään, kun paperi palautuu onnelliselta avustajaltani, joka kaikessa ihanuudessaan suostui tarkastamaan tekeleeni kieliasun. Varmaan olisi ollut nopeampaa kääntää teksti suomesta, kuin napsia paikoilleen kaikkia miljoonia puuttuvia datiiveja ja akkusatiivejani. Eikä edes aloiteta prepositioista. Olen sitä mieltä, että onnellisia ovat ne kansat, joilla ei niitä ole! Katsokaa nyt vaikka kiinalaisia. Koska niiden ei ole tarvinnut opetella miljardeja prepositioita, niin niille on jäänyt aikaa kaikkeen kätevämpään kuten: paperin, ruudin, pastan ja tietysti jäätelön keksimiseen (kyllä, pasta ja jäde on alun perin kiinalaisia innovaatioita. Rakkaani Marco Polo vain rahtasi ne seikkailuiltaan mukanaan Italiaan). Ja kuinka kiinalaisille onkaan jäänyt aikaa lisääntymiseen! Mamma! Suomessa tosin tämä prepositioilta jäljelle jäänyt aika onkin sitten kulutettu kotipolttoisen täydellistämiseen…

No niin. Vähän asiaa ja paljon roskaa. Palattuani Puolasta jaan jännittävät seikkailuni kanssanne niin pian kuin suinkin kulttuurishokiltani kykenen. Koittakaahan hunajaiset jaksaa sen aikaa ilman älyllistä ilotulitustani.

LKK

PS: Kuka muuten oikeastaan oli tämä Erasmus Rotterdamilainen, jonka ansiosta ja nimissä kasa EU:n lapsia voi juoda maksansa pinkeiksi Euroopan yliopistoissa?