Mutsis oli!

Vieraita pukkaa ystävät. Juuri toivuttuani puheenjohtajainvaasiosta päiviäni saapui sulostuttamaan ihanaiset neiti Tee ja herra Ee. Kuumottavan esitelmästressini alla en ollut erityisen herttaista tai vieraanvaraista seuraa, mutta onneksi suurkaupunkielämään tottuneet ystäväni onnistuivat rentoutumaan puistoissa ja herkullisissa kapakoissamme ihan ilman allekirjoittaneenkin apua. Esitelmän aiheuttama ahistuspahistus on nyt jo takanapäin, mutta jälkitautina on havaittavissa lievää ärtymystä ja unen puutetta. Tämän sai kokea mm. klassisesti nakkikioskin (tai täällä siis dönan) jonossa minulle saksastani päätään aukonut urpo. Oli muuten lähellä etten huitaissut ja rikkonut monivuotista valaani olla mäiskimättä ihmisiä. Hakkaamisen sijaan keskityin kuitenkin diplomaattisesti solvaamaan kyseisen herran äitiä. Sinänsä varmaan syytöntä naista siis, mutta voisi sekin vähän katsoa minkälaisia rasisteja tähän maahan saattaa.

Julkisella raivoamisella on kyllä hyvätkin puolensa: yksi mies pysähtyi kysymään ketä hänen pitäisi käydä lataamassa dunkkuun (kiitos L, että muistutin näin hienosta sanasta ;) ja toinen pahoitteli kovasti saksalaisten maanmiestensä paskaa käytöstä. Loput näyttivät vain pelästyneiltä. Sietääkin, kolme vihaista suomalaista liikkeellä. Mahtavaa käytöstä siis. Vorsicht!

Mutta siis juu. Vieraat. Tänään kauniisteen kaupunkiimme helteen keskelle on saapunut siskoni perheineen ja heidän kanssaan hengaillessa meneekin sitten tämä viikko. Aion siis ottaa rauhallisesti, harrastaa turismia ja syödä jäätelöä. Ei hullumpi suunnitelma kaiken tämän aggression jälkeen. Lauantaina Perhe&co suuntaa kohti kotia ja samalla Tegel-keikalla nappaan sitten mukaani herra Aan, joka saapuu Berliiniin katasastamaan ikiaikaista suosikkiamme Depeche Modea. Nyt vain sormet ja varpaat ristissä toivomme, että Gahanin Dave kykenee esiintymään, jotta pääsemme rockpoliiseina arvostelemaan uuden levyn biisejä. On muuten takuulla aikamoista dadaa.

Musiikki tuntuu nyt muutenkin olevan pinnalla elämässäni. Deppareiden jälkeen saapuu Morrissey ja arvatkaa kuka aikoo olla eturivissä huutamassa! Huhujen mukaan myös kasarisensaatio Pet Shop Boys saapuu kaupunkiin heinäkuussa. Voipi olla, että sisko joutuu ostamaan uudet lentoliput Berliiniin ;) Keikoista puheenollen olin eilen Magnet-klubilla kuuntelemassa ystäväni kanssa suomalaista indie-bändiä nimeltä Cats on Fire. Sellaista mukavaa Cure meets Belle&Sebastian poppia. Suosittelen. Mutta nähdä nyt suomalainen bändi ensimmäistä kertaa Berliinissä tanskalaisen ystävän kehoituksesta. Hämmentävää. Tätä on toverit globalisaatio!

Viikonloppuuni mahtui muutenkin paljon kyltyyriä, kun Berliinissä järjestettiin kulttuurien festivaali. Kreuzberg oli täynnä kojuja eri maista ja kulttuureista ja joka paikasta sai ostaa mitä herkullisimpia ja eksoottisimpia herkkuja. Itse söin alkupalaksi intialaista, pääruoaksi länsiafrikkalaista sapuskaa ja jälkkäriksi upposi herkullisia Churroja Espanjasta. Tämän setin jälkeen olinkin kulttuureilla kyllästetty ja oli aika palata tuttuun saksalaiseen kulttuuripiiriin oluen muodossa. Sunnuntaina kaupunginosassa järjestettiin myös karnevaalikulkue, jossa lähes sata ryhmää esittelivät osaamistaan ja toimintaansa tanssista sirkustemppuihin. Suosikikseni nousi Heimat Salsa -niminen ryhmä, joka esitti salsaa baijerilaisiin Dirndl-mekkoihin puettuna. Myös ryhmän opettajana toiminut brassi-mies oli vetäissyt vanhat kunnon lederhosenit päälle. Arvatkaa vaan kuka oli katsojien (varsinkin naisten) suosiossa sen jälkeen. Kuvia seuraa tällä palstalla myöhemmin, also Stay tuned!

Nyt tää lähtis kouluun.

Tschüssi,
LKK